sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Työ, palkat ja palvelut


Meidän tyttömme saivat syksyllä koulun alkaessa tällaiset sievät uudet koulureput. Koska värin ja kuvan suhteen vaatimukset olivat mitkä olivat, kaikuivat myyjän suositukset parempilaatuisista repuista kuuroille korville. Tässä asiassa värillä on väliä, aivan varmasti enemmän kuin millään muulla tekijällä!

Kuten odottaa saattoi, alkoivat raskaat tiedonjyväset laukussa painaa pian niin paljon, etteivät kantohihnat sitä kestäneet, vaan näyttivät pian tällaiselta:



Tiesin, että minun olisi turha edes yrittää korjata laukkuja itse tavallisella neulalla ja langalla, joten kysyimme apua tutulta ompelijalta, joka kuitenkin oli asian suhteen yhtä avuton kuin minä itsekin ja neuvoi meidät suutarille. Löysimme pienen etsinnän jälkeen kovasti kehutun suutarin liikkeen, jätimme laukut sinne yön yli ja noudimme ne seuraavana päivänä niin hienosti korjattuina, etten ollut sellaista tulosta ollenkaan odottanut:


Kahden repun kantohihnojen korjaus (yhteensä siis neljä ommelta) maksoivat 2JD eli noin 2,20€. Jäin miettimään kuinka ihmeessä suutari pystyy tekemään työtään niin halvalla ja näiden mietiskelyjen pohjalta syntyi tämä kirjoitus työn, palkkojen ja palveluiden suhteesta.

Jordaniassa palkkojen välillä on huimia eroja enkä ole onnistunut löytämään luotettavaa lähdettä keskipalkkojen laskemiseksi. Joillain nettisivuilla mainitut 800-1000JD/kk lienevät reilusti yliarvioidut ja niiden laskentaan on todennäköisesti käytetty ainoastaan korkeasti koulutettujen ja ulkomaalaisten firmojen palveluksessa olevien palkat. Yksityistä kautta tiedän, että tavallisen duunarin kelpo palkka on noin 3JD/h, mikä tekisi 40 viikkotyötunnin duunissa 516JD/kk, mutta koska Jordaniassa työaika ei ole sillä tavoin säännöstelty kuin Suomessa, ei tuntipalkka suoraan kerro todellisia kuukausiansioita, ja tiedän monilla aloilla palkan olevan noin 250-350JD/kk. Alhaisin kokopäivätyön kuukausipalkka, jonka tähän mennessä olen kuullut, mainittiin jokin aika sitten sanomalehdessä teollisuustyöntekijöiden pulaa koskevassa kirjoituksessa: 190JD/kk! Ei ihme, että alalla on pulaa työntekijöistä!

Otan laskelmaani varten esimerkiksi tuon 350JD/kk, mutta vertailun helpottamiseksi muutan tästä eteenpäin kaikki summat euroiksi. Oletetaan siis, että jordanialainen duunari Ahmed ansaitsee 385€/kk ja tekee 40-tuntista työviikkoa, jolloin hänen tuntiansionsa on 2,24€. Työpäivänsä päätteeksi hän vie tyttäriensä koululaukut suutarille ja maksaa palvelusta 2,20€ eli noin yhden tunnin palkkansa verran.

Löytääkseni suomalaisen työläisen keskipalkan käytin Oikotien palkkavertailua ja valitsin ammateiksi siivoojan, kassamyyjän, kiinteistönhoitajan, lastenhoitajan ja ompelijan. Heidän palkkansa olivat välillä 1635-2203€/kk, ja laskelmaani varten otan heistä keskimmäisen eli kassamyyjän 1660€ kuukausipalkan. Verottajan laskurin mukaan tästä palkasta menisi veroja ja vakuutusmaksuja 18,55%, joten suomalaisen kassamyyjän Maijan käteen jäisi 1352€/kk ja hänen nettotuntipalkkansa olisi 7,86€.

Työpäivän päätteeksi myös Maija haluaa korjauttaa lastensa reput ja ryhtyy tutkimaan suutarin hinnastoa:
          - pienin palvelumaksu 6€
          - ompelutyöt alk. 6€
          - erikoistyöt aikaveloituksella 10min tai alle 15€
          - erikoistyöt aikaveloituksella 40-60min 60€
Maijan on vaikea arvioida paljonko suutari lopulta tulisi veloittamaan, mutta sen hän pystyy laskemaan, että alle 12 euron hän ei tehtävänannosta selviäisi millään. Todennäköisempää on, että suutari tulee veloittamaan jokaisesta ompeleesta erikseen ainakin sen 6€ eli kaikkiaan 24€ tai mahdollisesti vieläkin enemmän. Vaikka Maija selviäisi pelkällä (hyvin epätodennäköisellä) 12 eurolla, niin häneltä olisi tämän palvelun ostamiseen mennyt 1,5 tunnin palkka, todennäköisemmin kuitenkin peräti 3 tunnin palkka!

Tämä laskelma johtaa meidät varsin erikoiseen johtopäätökseen: jordanialaisella perusduunarilla on parempi palkka kuin suomalaisella perusduunarilla tai ainakin hänellä on paremmat mahdollisuudet ostaa palkallaan palveluja. Jordania on muutenkin palvelujen luvattu maa. Kaupan kassalla on työntekijä, joka pakkaa ostoksesi kassiin, ja huoltoasemalla sinun ei tarvitse nousta autosta, koska joka tankin vieressä seisoo mies palvelemassa. Kahviloissa tai hampurilaisbaareissa ei ole koskaan kuultukaan mistään itsepalvelupisteistä, joihin asiakkaan tulisi itse viedä likaiset astiansa. Tehtävää työtä on paljon ja sitä myös tehdään paljon; on pakko, koska kattoon syljeskelystä kotona ei makseta eikä sillä elätä itseään. Toisaalta jordanialaiset ihmiset ovat yleensä hyvin avuliaita ja palvelualttiita jo luonnostaan.

Jordaniassa tavara on suhteessa paljon kalliimpaa kuin työ. Jos palkkaat maalarin kotiisi maalaamaan seinät, niin maksat maaleista todennäköisesti enemmän kuin maksat palkkaa maalarille. Halpa työvoima on yksi alikehittyneen yhteiskunnan tunnusmerkki, mutta olen toisaalta miettinyt asiaa siltäkin kannalta, ettei se välttämättä ole huono asia maapallon pitkän aikavälin kantokyvyn huomioonottaen. Eikö todellakin ole loppujen lopuksi parempi, että on edullisempaa korjauttaa jokin esine kuin heittää se pois ja ostaa uusi sen tilalle?

Suutarin liike.
Suutarin kulmilta, kaupunginosamme keskustaa.


9 kommenttia:

  1. Kuulostaa tutulta! Korjautin kenkäni Algeriassa noin eurolla, Suomessa olisi maksanut viitisen kymppiä! Suomessa tavaroiden korjaaminen maksaa ihan älyttömästi! Olen joskus laskenut, että Algeria taitaa olla algerialaisille suunnilleen yhtä kallis kuin Suomi suomalaisille - tosin monet palvelut taitavat olla suhteessa Algeriassa edullisempia! Kiva muuten, kun löysin blogisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukemaan blogiani! Minäkin luen mielelläni tarinoitasi Algeriasta. Hintoja pitää tosiaankin aina verrata kyseisen maan palkkatasoon, mutta juuri nämä laskelmat ne usein hämmästyttävätkin. Viitisentoista vuotta sitten käytin vuorellisen nahkatakkini pesulassa Jordaniassa ja maksoin siitä noin 3,50€, kun suomalainen pesula pyysi samasta työstä 85€. Jos nämä hinnat suhteuttaa tuntipalkkoihin, niin suomalainen saa tehdä paljon kauemmin töitä takkinsa pesettämiseksi kuin jordanialainen. Tietenkin asiaan liittyy muutakin, kuten sosiaaliturva, työturvallisuus- ja ympäristökysymykset, jotka kaikki vaikuttavat hintoihin, joten en tässä nyt halua vain moittia suomalaisen palvelun hintaa; kunhan vain mainitsin.

      Poista
  2. Kuulostaa tutulta taaltakin kasin. Taalla on niin venyva palkkahaitari etta sita keskiansiota on vaikea arvioida, tilastoja vaaristavat laiton työteko, harmaa talous, sosiaalimaksujen fiksailu työnantajan puolelta ja palkan maksu osittain pimeana. Maan minimipalkka pyörii jossain 400€ tietamilla. Palvelut ovat taallakin halpoja, siivoojien avun kayttö on tavallista eika pelkka varakkaampien oikeus, samoin pesuloiden, suutareiden ja raataleiden. Kaiken voi tilata kotiin eika se maksa yleensa mitaan ekstraa silla kilpailua on paljon. Vaikka eriarvoisuus on syvalta ja ahdistaa niin ajattelen myös, etta on parempi työllistaa kuin makuuttaa ihmisia kotona ja maksaa siita makoilusta valtionkassasta. Kun rahaa ei virtaa mistaan muualta kuin tekemisesta niin se laittaa yrittamaan ja keksimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä juuri! Suomesta kuulee joskus aivan ihme juttuja siitä kuinka työnteko ei kannata, kun sosiaalituilla elää kuulemma paremmin. Sitten niistä tuista vielä valitetaan, kun ovat niin pieniä, ettei niillä elä, eivät riitä uusien vaatteiden ostamiseen, matkusteluun, yms. Täälläkin ihmiset ovat yritteliäitä ja varsinkin miehet erittäin ahkeria (monet tekevät 7pv viikossa töitä aamusta iltaan, paitsi perjantaisin vain puoli päivää!), koska se on ainoa keino ansaita elantonsa. Epäkohtia tosiaan on paljon, mutta ainakin ihmiset pysyvät riittävän kiireisinä, jottei heillä ole aikaa ryhtyä pohtimaan tarkemmin asemaansa ja sen vuoksi masentumaan. :)

      Poista
  3. Israel taitaa olla siina Suomen ja Jordanian puolivalissa. Kengat kannattaa korjauttaa suutarilla ja liian pitkien housujen lyhentaminen on myos halpaa. Hyvin monissa vahan paremmin tienaavissa perheissa (insinoorit, IT-ihmiset yms) kay kerran viikossa siivooja.
    Tuloerot ovat kylla suuret Suomeen verrattuina. Tavallisen duunarin perheessa on tiukkaa. Rakennusalalla on paljon vieratyontekijoita esim. Kiinasta. Maataloudessa thaimaalaisia. Hotelleissa ja ravintoloissa yksinkertaiset hommat tekevat usein Eritreast ja Etela-Sudanista tulleet pakolaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme kyllä, Jordaniassakin vierastyöläiset tekevät kaikkein kurjimmat työt, vaikka äkkiseltään ajattelisi, ettei sellaiseen ole tässä maassa tarvetta. Egyptiläiset lienevät yleisin vierastyöläisten ryhmä; heitä juuri on paljon mm. tankkaajina.

      Poista
  4. Onpa mielenkiintoinen blogi! Minusta taisi nyt tulla lukijasi. Ranskassa olen törmännyt todella monenlaisiin hintoihin. Kun korjautin tyttären pahasti rikkoutuneen villamekon, maksoi se neljä euroa. Mutta sen sijaan mattojen pesettämisestä voi joutua maksamaan useita kymppejä per neliö. Haitaria on niin, että hintoja on aina etukäteen tosi vaikea arvioida. Palkat ovat täällä maan eteläosassa paljon Pariisia alhaisemmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä jännä, että eri palveluissa voi olla noin suuri hintaero, ja silloin ei auta muu kuin aina kysellä tarkasti hintoja etukäteen. Kyllä täällä Jordaniassakin hinnoissa on eroa ja varsinkin ulkomaalaiset saavat aina pulittaa enemmän. Minäkin tiedustelin juuri maton pesun hintaa ja pidin 1,10€/m2 kalliina hintana ;) Tervetuloa lukemaan blogiani!

      Poista
  5. Mielenkiintoinen blogi :) kurjalta vaan tuntuu tilanteenne, kun ette itse saa valita asuinpaikkaanne. Minulle on tuttua erään arabimaan kansalaisen vaimona tup isän lupa maasta pois matkustamiseen, mutta hurjaa kuulla, että joku oikeasti käyttää sitä todella aseena perhettään vastaan.

    VastaaPoista