perjantai 31. lokakuuta 2014

Syksy on saapunut ja talvi häämöttää

Syksyn ensimmäiset sateet ovat saapuneet kastelemaan oliivipuut sadonkorjuuta varten. Lämpötila on laskenut alle kahdenkymmenen ja minä olen kaivanut villasukat laatikosta ja ottanut ne jo hyvään käyttöön :)

Kiitos kutojille ihanista villasukista!
Vielä tarkenee, mutta tiedän talven ja hyytävän kylmyyden olevan vääjäämättä matkalla ja on vain ajan kysymys, milloin ne saavuttavat Ammanin kukkulat. Silloin elinpiirimme kutistuu entisestään: kun nyt elämä rajoittuu pääasiassa kodin seinien sisäpuolelle, niin talven tultua se rajoittuu yhden ainoan huoneen seinien sisäpuolelle! Keskuslämmitystä tuskin on monessakaan tönössä koko Jordaniassa, vaan sen sijasta lämmitys hoidetaan erilaisilla kaasu- tai sähkölämmittimillä, joita yleensä ei kuitenkaan hankita joka huoneeseen edes varakkaimmissa perheissä. Köyhät tietty saavat olla kiitollisia, jos heillä on edes se yksi lämmitin, jolla voidaan pitää yksi huone lämpimänä.

Olen viettänyt täällä nyt kolme talvea ja joka talvi on satanut lunta ainakin kerran sen verran, että maa peittyy. Viime talvena tosin lunta tuprusi kuin Pohjolassa konsanaan ja saimme nauttia kunnon kinoksista useamman päivän ajan - se oli kyllä ihanaa! Harmitti vain, ettei lapsilla ollut kosteutta pitäviä kintaita eivätkä he siksi voineet leikkiä lumessa kovin pitkään. Lumen sijasta täkäläiseen talveen kuuluu vesisade, jota tuleekin sitten kerralla sellaisia määriä, ettei tiedä kulkisiko tuolla ulkona paremmin veneellä vai autolla ;)

Viime keväänä sateen jälkeen.
Joulukuussa 2013
Pikkulumiukot parvekkeella :)
Minä pidän syksystä ja talvesta. Noin yleisesti ottaen. Kylmää vastaan kun voi suojautua, toisin kuin paahtavaa hellettä vastaan. Tiedän, että tulevat kuukaudet ovat meille jälleen koettelemus, mutta päätän jo nyt ottaa siitäkin ajasta parasta irti. Lämmin olkkari, sohvalla vällyjen välissä, kynttilän valossa, vieressä kuppi kuumaa, hyvä leffa telkkarissa, kainalossa pari ihanaa lasta... kaikesta voi nauttia, kun vain sen oikein oivaltaa! Kesällä kun ei ehdi, en vain tiedä miksi. Talvella pitää levätä, ottaa rennosti - sanovat viisaat kiinalaiset - muuten ei taas keväällä jaksa eikä onnistu missään. Se on totta, uskoisin.

2 kommenttia:

  1. Oi miten ihanat on nuo pienet lumiukot. Söötimpiä lumiukkoja en ole koskaan nähnyt. Ihan sydäntä lämmittää.
    Oikein hyvät jatkot teille!
    Terveisin Donna Roomasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytöillä aina välähtää... ei mahtunut parvekkeelle isoa lumiukkoa, niin tekivät sitten kolme pientä ;) Harmi, kun ne sitten sulivat pois. Hyvää jatkoa sinullekin ja terveisiä Roomaan! Olen kerran käynyt siellä; hieno paikka ja menisin mieluusti toisenkin kerran!

      Poista